Jurmon rantaviivaa

   

Merirosvousta

Perimätiedon mukaan Jurmon saarelaiset edesauttoivat laivojen haaksirikkoutumisia, varmaan huomattuaan ensimmäisen, tahattoman haaksirikon myötä minkälaisia aarteita ohi kulkee. Oli miten oli,  tämän moraalisesti vähintäänkin arveluttavan toiminnan vuoksi Kustaa Vaasa määräsi saaren asukkaineen hävitettäväksi.

Saaren metsät poltettiin ja asukkaat surmattiin, mutta tarinan mukaan muutama asukas pelastui Staffasgåbbenin ja Lillstugåbbenin olleessa luolassa tai kivikojussa piileskellen. Saaren kanervan ja katajan dominoivan maiseman arvellaan syntyneen puuston polttamisesta. Kylän läheisyyteen istutettiin 1930-luvulla mäntymetsä.

edewe
Saaren itäkärjessä kasvava Jurmon mänty toimi pitkään maamerkkinä merenkulkijoille. Tarinan mukaan mänty oli ainoa puu joka jäi jäljelle Kustaa Vaasan määräämästä täystuhosta, mutta 2003 suoritetut kairaukset määrittivät sen iäksi n.180 vuotta. Mänty kuoli pyryn päivän myrskyssä 2001 päähaaran katkemaiseen.

 

Munkkirinkilät

Saarella on neljä, munkkirinkilöiksi kutsuttua ympyränmuotoista kivikehää joiden alkuperäistä tarkoitusta ei tunneta. On arveltu, että ne liittyvät laiduntamiseen tai venekuntien yöpymisiin kalastussesongin aikana.Kivikehien ikää on myös arvoitus. Kehien samankaltaiset muodot ja niiden väliset tasaiset etäisyydet viittaavat siihen että ne olivat käytössä samanaikaisesti.

Saaren itäpuolella, kahden harjanteen välissä oleva suorakaiteen muotoinen kivilatomus on paikallisten asukkaiden mukaan ensimmäisen kappelin jäänne.

Munkkirinkilä
Munkkirinkilät tai munkinkehät ovat pyöreitä latomuksia yhdellä tai kahdella sisäkkäisellä kehällä. Oviaukko tai aukot sijaitsevat itä ja/tai länsisivulla. Munkinkehien halkaisijat ovat n. 10-14 metriä.

Kappeli

Jurmossa oletetaan olleen merimieskirkko eli kappeli jo 1100-luvulta alkaen.Ympäröivien saaristokuntien asukkaat hautasivat pitkään vainajansa Jurmon hautausmaahan Jurmon ollessa jonkinlainen lounaissaariston keskus vuosisatojen ajan.

 

Jurmon saarelle nykymuodossaan oleva hautausmaa ja kappeli perustettiin 1846. Kappelin esineistö on itse rakennusta vanhempaa perua. Pyhää Anna esittävä preussilainen puuveistos on n. 1440-luvulta. Erään tarinan mukaan veistos olisi ajelehtinut rantaan. Jurmon kappelissa olevan votiivilaivan veisti 1700- luvulla saarelle jäänyt merimies. Turussa kirjanpainaja Peter Hanssonin 1661 painama postilla kuuluu myös kappelin esineistöön.

Kappeli, kuva: Jouni Tyrisevä

Nykyinen kappeli rakennettiin korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin valvonnassa.

Elinkeinot

Saaren elinkeinona on ollut kalastus aina 1970-luvulle asti, mutta nykyisin tulot saadaan matkailusta.Hyvin varustettu vierasvenesatama palvelee matkailijoita. Saari on retkeilijöiden ja etenkin lintubongareiden suosima. Ulkosaariston toiseksi ulommaisena saarena saarena se toimii muuttolintujen levähdyspaikkana.

Jurmon saarella oli enimmillään 1700-luvun alussa yli 60 asukasta. Asukkaita 1900-luvun alussa oli 29 ja nykyisin vakituisia asukkaita on 6.

Pirjo ja alpakat
Saarella laiduntaa myös alpakoita joiden villasta valmistettuja tuotteita on mahdollista ostaa paikallisesta kaupasta.

 

 
Pääsivu - Luonto - Historia - Tietopaketti - http://luonto.v-smol.fi/