otsikko

alueen kuvaus

Sijainti

Mitä ympäristössä

Luonto ja kasvillisuus


luonnonsuojelu

Natura 2000

Muu luonnonsuojelu

Suojelun historia

 

Luontopolut

näkötornit

kuvia

 

 

Luonto ja kasvillisuus

Katariinanlaakso on monipuolisista ja arvokkaista lehtosaarekkeista muodostuva suojelukohde. Erityisen runsaasti alueella kasvaa tammea ja metsälehmusta. Myös vaahteraa kasvaa melko runsaasti ja jonkin verran saarnea. Kasvillisuudessa erityistä on lehtokasvien runsas määrä. Lehdoissa kasvaa esimerkiksi isokäenrieskaa ja pystykiurunkannusta sekä Lounais-Suomessa harvinaista keltavuokkoa.

Lajiston kirjoa lisäävät myös lehtokuusama, taikinanmarja, tesmayrtti, pystykiurunkannus, isokäenrieska, mukulaleinikki, mustakonnanmarja, lehtokielo, ukonputki ja kevätesikko. Kasviharvinaisuuksia ovat lisäksi metsäkirveli. Alueella on myös runsas tammesta riippuvainen, eteläinen sienilajisto.

Alueella on Turun seudulla harvinaisista reunamoreeneista muodostuva moreeniselänne sekä kallionkohouma, jonka rinteet ovat jyrkkiä ja vahvasti lohkoutuneita. Kohouman länsirinteellä on jylhää kuusta kasvavaa kallionalusmetsää ja etelärinteellä lämpimiä ketoja. Lämpimillä rinnekedoilla kasvaa harvinaisia ketolajeja, kuten maarianverijuuri, nurmilaukka, räpelö, hirvenputki, mäkiapila ja tummatulikukka. Myös edustavia pähkinäpensaita on nähtävissä. Alueen eteläosassa Katariinanlaakso sulautuu Rauvolanlahden reheviin rantaniittyihin.

Linnuista Katariinanlaaksossa vakituisina pesimälajeina viihtyvät mm. lehtopöllö, harmaapäätikka, pikkutikka, satakieli, kultarinta ja nokkavarpunen. Havupuuvaltaisissa metsiköissä elää mm. hömötiainen, töyhtötiainen ja hippiäinen. Alueella on myös edustava selkärangaton eläimistö, jonka kirjossa tavataan useita tammesta riippuvaisia lajeja.

orava

Rauvolanlahti on matala ja erittäin rehevöitynyt umpeenkasvava linnuille arvokas merenlahti. Lahden rannoilla on tuuheaa ruovikkoa ja rehevää merenrantaniittyä. Rantaniitty on osittain pensoittunut ja siellä laiduntaa ylämaankarjaa kesäisin. Ylirehevöitymisen seurauksena vesikasvillisuus ruovikkoa lukematta on lähes kokonaan hävinnyt. Kasvierikoisuutena lahdella kasvaa kalmojuuri.

Ruovikoissa ja pensaikoissa elää lintulajeista mm. sinisorsa, punasotka, telkkä, luhtakerttunen, viitakerttunen, rastaskerttunen, pensassirkkalintu, punavarpunen ja viiksitimali. Kahlaajalajeista lahdella viihtyy mm. punajalkaviklo, taivaanvuohi, isokuovi, töyhtöhyyppä ja rantasipi. Myös mustatiiran ja harmaahaikaran voi tavata satunnaisesti.

ruovikko

Vaarniemen luonnonsuojelualueen muodostavat pääosin karuhkoa ja harvaa tammikkoa oleva jalopuumetsä, kalliokedot sekä tuoretta kangasmetsää ja kuivaa kalliomännikköä kasvava arvokas kallioalue. Kalliomäen kasvisto on monipuolista kallioperän emäksisyyden vuoksi. Alueella on runsaasti istutettuja vanhoja jalopuita kuten vaahteraa, saarnea ja vuorijalavaa. Lehdon aluskasveina esiintyvät mm. valko- ja sinivuokko, pystykiurunkannus, käenrieska, mustakonnanmarja, syyläjuuri, jänönsalaatti ja vuohenputki sekä lehtokuusama.

Vaarniemen kallion länsireunalla on korkea pystyjyrkänne, jonka juurella on louhikkoa. Pohjoisrinne on jyrkänteinen ja kasvaa tiheää kuusimetsää, jossa on seassa rauduskoivua ja vanhoja tammia. Etelärinteen kedot ovat erittäin monipuolisia kasvistoltaan. Siellä kasvaa mm. sikoangervo, mäkikaura, mäkikattara, mäkiarho, mäkikuisma, mäkilemmikki, kevätkynsimö ja jänönapila. Notkelmissa on niittykasvillisuutta, johon kuuluvat mm. tummatulikukka ja harvinainen hirvenputki.

Erikoisina sieninä alueella esiintyy uhanalaiset häränkieli ja tammenkääpä sekä harvinaiset pikiliimakka, kaunonahkahapero ja jauhojalkahapero.

Vaarniemen linnustossa on paljon kerttuja kuten lehtokerttu, mustapääkerttu, pensaskerttu ja luhtakerttunen. Alueella pitävät pesää myös harmaapäätikka, lehtopöllö ja satakieli.

sienet
Katariinanlaakson sieniä kuvaava taulu luontopolun varrelta.

 

 
Turun seudun luontokohteet
Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos
D. Lahtinen & J. Helenius