RAKENTAMINEN ASUMINEN LIIKENNE

Bensiini ja diesel

Biodiesel

Bioetanoli

Biokaasu

Linkkejä

Liikkumismuodot

Bensiini ja diesel

Bensiini ja dieselöljy ovat raakaöljystä jalostettuja polttoaineita. Bensiinin hiilidioksidi(CO2)päästöt ovat 2,35 kg/litra ja dieselin vastaavasti 2,66 kg/litra. Dieselauto on kuitenkin parempi hyötysuhteeltaan, eli se kuluttaa vähemmän kuin bensiiniauto, ja sen hiilidioksidipäästöt ovat kokonaisuudessaan pienemmät. Bensiinin hiilidioksidipäästöistä jalostuksen ja kuljetuksen osuus 0,38 kg/litra (eli n. 16 %). Bensiinin energiahyötysuhde, eli kuinka suuri osuus sen energiasta on jäljellä öljylähteeltä lähtemisen jälkeen, on 84 %. Dieselin energiahyötysuhde on 88 %. Matkan varrella energiaa on kulunut poraukseen, kuljetukseen, jalostukseen, jakeluun ja tankkaukseen. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi bensiinin ja dieselin käytössä syntyy hiilimonoksidia eli häkää, typen oksideja, haihtuvia hiilivetyjä ja pienhiukkasia.

Maailman tunnettujen öljyvarojen on arvioitu riittävän 40–100 vuotta. Öljypohjaisten polttoaineiden kulutus nousee erityisesti Kiinassa ja Intiassa, mutta öljyn saannin vaikeutuessa sen hinta nousee, ja sitä pitäisi ryhtyä korvaamaan biopolttoaineilla. Olisi myös hyvä pyrkiä nykyistä suurempaan omavaraisuuteen polttoaineentuotannossa.

Öljyn ekologinen selkäreppu on raskas. Öljynporauksesta, pumppauksesta ja jalostuksesta aiheutuu vakavia ympäristöhaittoja. Esimerkiksi Siperiassa alkuperäiskansat menettävät mahdollisuuden perinteisten elinkeinojensa, metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon harjoittamiseen, kun metsät kaadetaan öljyputkien tieltä ja vanhentuneista putkista karkaavat öljyvuodot pilaavat vedet ja maaperän. Öljynetsintää ja tuotantolaitoksia varten täytyy rakentaa paljon teitä ja muuta infrastruktuuria, mikä lisää päästöjä ja ympäristöhaittoja.

Esimerkiksi Afrikassa, erityisesti Nigeriassa, jonka viennistä öljy muodostaa 95 %, myös öljyn jalostuksella on vakavia ilmasto-, maaperä- ja vesistövaikutuksia. Jalostamoissa syntyy haitallista jätettä, ilmansaastelaskeumia ja vesistöihin valuu kemiallisia saasteita, kuten bentseeniä, hiilimonoksidia ja rikkidioksidia. Öljyputket ovat enimmäkseen 60-luvulta, joten pohjavettä ja avovesiä saastuttavia öljyvuotoja on paljon. Öljynporauksen yhteydessä syntyvää maakaasua ei hyödynnetä, vaan poltetaan eli loimotetaan, mistä aiheutuu merkittävät kasvihuonepäästöt. Ilmansaasteista aiheutuu paikallisille asukkaille vakavia terveyshaittoja syövästä ja sikiöiden epämuodostumista alkaen. Öljyä lämmitettäessä ja jalostettaessa bensiiniksi ilmaan tupruaa huomattavat määrät rikkidioksidia, joka aiheuttaa paitsi terveyshaittoja, myös ympäristöä tuhoavaa happosadetta. Öljynjalostamoilla onnettomuudet ovat varsin yleisiä, jolloin saasteita pääsee ympäristöön tavallistakin enemmän.

Maailman merialueilla, myös Itämerellä, tapahtuu jatkuvasti öljyvahinkoja, jotka ovat paikallisesti hyvin vahingollisia alueen ekoyhteisölle. Esimerkiksi linnun tai norpan sotkeentuessa öljyyn ne kuolevat menettäessään veden- ja lämmöneristyskykynsä.

Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, luonto- ja ympäristöalan opiskelijat