uusiston linnan tilukset muodostivat linnaa palvelevan latokartanon. Kun linna hävitettiin uskonpuhdistuksen myötä, siirtyi kartano kruunun omaisuudeksi Turun linnan alaisuuteen. 1500- ja 1600-luvuilla kartano oli läänitettynä muun muassa korkeille virkamiehille, maaherroille ja hovioikeuden presidenteille.

1680-luvulla Kaarle XI:n aikana ruotujaon myötä kartano siirtyi Turun jalkaväkirykmentin everstin haltuun, jolloin siitä tuli yksi Suomen huomattavimmista taloista. Nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1738 ja se on yksi vanhimmista säilyneistä puurakennuksista maassamme. Ruotujakolaitoksen lakkautuksen johdosta vuonna 1810 kartano siirtyi valtion omistukseen vuokraviljelijöille.

Museovirasto sai kartanon hallintaansa vuonna 1978 ja se palautettiin 1800-luvun alun asuun. Kartano on kesäisin avoinna yleisölle. Kartanon tiloissa on kolme näyttelyä, jotka kertovat linnan vaiheista ja raunioiden restauroinnista, kartanon historiasta sekä alueen luonnosta.

 

kuusiston kartano

 

Kartanon piha-alue

Vanhimmat kartanon pihapiirissä kasvavat tammet ja lehmukset ovat 1700-luvulta. Kartanolta linnaan johtava puistolehmuskuja on 1800-luvun alkupuolelta. Kartanon ympäristössä kasvaa edelleen monia hyöty- ja koristekasveja, muun muassa ukkomansikkaa ja humalaa, jotka ovat peräisin aikaisemmasta viljelystä.

kuusistonsalmi
Etusivulle