nsimmäinen maininta Kuusistosta on vuodelta 1295 piispa Maunu I:n kirjeessä. Piispainkronikan mukaan Kuusiston linna rakennettiin vuonna 1317 piispa Ragvald II:n aikana. Linna rakennettiin turvapaikaksi ja sieltä käsin pystyttiin hallinnoimaan Piikkiönlahden molemmin puolin olleita vuokraviljelijöitä.

linnan torni

1400-luvun alussa linnassa elettiin loistokautta. Maunu Olavinpoika Tavast, suurin keskiaikainen kirkkoruhtinaamme, rakennutti linnan siipirakennukset ja aloitti esilinnojen rakentamisen.  

Uskonpuhdistukseen asti Kuusiston linna oli Suomen katolisen kirkon piispojen hallinnassa. Viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki joutui pakenemaan vuonna 1522 tanskalaisten vallattua linnan. Tämän jälkeen Kustaa Vaasa valtasi linnan ja määräsi sen purettavaksi vuonna 1528.

 

kuusiston linna

 

ampuma-aukot

Alun perin linna sijaitsi saarella, mutta maan kohoamisen myötä raunioita ympäröi nykyään yli 25 metrin levyinen maakaistale. Vaikka linna purettiin uskonpuhdistuksen aikana, on siitä säilynyt merkittävä osa. Esilinnat ja huonejako ovat selvästi näkyvissä. Linnanrauniot ovat jatkuvan arkeologisen tutkimuksen kohteena.

 

Linnaniemen luonto

 

Rannan ja linnanraunioiden muurien välissä kiertää rehevä lehtomainen kasvillisuusvyöhyke. Puustona on pääasiassa tervaleppä ja metsävaahtera. Pihasyreenit ovat jäänteenä istutuksista. Alueella kasvaa joitakin rohtoina käytettyjä kasveja kuten syyläjuuri ja vuohenputki. Erikoisin linnaniemen kasveista on isotakiainen, joka on luokiteltu uhanalaisuudeltaan silmälläpidettäviin lajeihin.

 

laituri

Linna-alue kuuluu Kuusistonlahden Natura 2000-alueeseen, joka on 351 hehtaarin suuruinen. Alue on suojeltu muun muassa lintudirektiivin nojalla. Kuusistonlahti on arvokas lintuvesi ja siellä tavataan monipuolinen vesi- ja ruovikkolinnusto sekä rantaniittyjen lajisto.

Kuusiston lajistoa
Etusivulle